2005-02-16

Asevelvollisuus ja laatu II

Tammikuisessa kirjoituksessani käsittelin puolustuvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan puhetta, jossa hän perusteli asevelvollisuutta laadulla, jota puolustusvoimat saavat käyttöönsä. Puheessaan Kaskeala lausui mm. seuraavaa:

"Suomessa vierailee vuosittain puolenkymmentä ulkomaista puolustusvoimien komentajaa. Haluan aina esitellä kollegoilleni suomalaisen asevelvollisen. Vaikutus on taattu. Silminnähden hämmästyneinä vieraani ihmettelevät varusmiesten ja reserviläisten kovaa motivaatiota ja tietotaitoa. Mitään kansainvälistä painetta Suomen asevelvollisuusjärjestelmän muuttamiseksi ei ole. Järjestelmämme laadukkuus on tiedostettu. Meidän on vain itse muistettava antaa tunnustusta ja tukea asevelvollisillemme, jotta turvallisuutemme kannalta elintärkeän kansalaisvelvollisuuden arvostus säilyisi."

Turun Sanomien viime sunnuntaisen haastattelun mukaan näyttää siltä, että kaikki ulkomaiset asiantuntijat eivät ole Kaskealan kanssa samaa mieltä. William Hopkinson, Britannian entinen apulaispuolustusministeri, joka on työskennellyt useissa maailman arvostetuimmista turvallisuupolitiikan tutkimuslaitoksista, arvostelee Suomen puolustusvoimia heikkoudesta ja vanhanaikaisuudesta. Haastattelussaan hän toteaa:

"Vuotta 1940 ei tulla koskaan taistelemaan uudelleen. Silti teillä on satoja tankkeja ja satojatuhansia miehiä, joista monet eivät ole kovin hyvin koulutettuja. Tämä sitoo voimia. Jos keskittyisitte vähempään materiaaliin ja pienempään mutta paremmin koulutettuun miesmäärään, teillä olisi paremmat mahdollisuudet irrottaa joukkoja nopeasti tehtäviin joko Suomen ulkopuolelle tai kotimaassa.

Venäjällä ei ole halua eikä kykyä hyökätä EU-maahan. Jos hyökkäys kuitenkin joskus tulisi, sen tekisi verkostosotaa käyvä Venäjä. Verkostosodankäynnissä hyökkääjä hallitsee taistelukenttää reaaliaikaisella tiedustelutiedolla ja ohjaa asejärjestelmiä jopa maapallon toiselta puolelta. Nopeat satelliiteilla ohjatut hyökkäyskärjet ohittaisivat Suomen aluepuolustuksen heittämällä.

Venäjän armeija olisi uudistunut, ja he yrittäisivät tehdä sen, minkä amerikkalaiset tekivät Irakissa. En ole varma, olisivatko Suomen puolustusvoimat - edes kaikella sillä taistelutahdolla jota suuresti kunnioitan - valmiit taistelemaan amerikkalaistyyppistä miehitystä vastaan.

Vastarinta onnistuisi vain yhteistyöllä, ei liittoutumattomuudella. Siksi Suomi tarvitsee paljon suuremman ja paremmin koulutetun kantahenkilökunnan ja lisää huipputeknologiaa. Reserviläiset kelpaavat selustan vartiointiin ja logistisiin tehtäviin.

Suomessa käydessäni minua hämmästytti erityisesti maavoimien ja ilmavoimien yhteispelin puute. Nykyaikaisessa sodankäynnissä tarvitaan hyvin, hyvin läheistä yhteistyötä ilmavoimien kanssa ja kykyä käyttää älykkäitä aseita."

Hopkinson viittaa siihen, että Suomelta puuttuvat esimerkiksi maavoimia tukevat Hornetien ilmasta maahan -rynnäköintiaseet ja helikopterit.

Hän huomauttaa, että osaava ammattiarmeija tulee lopulta halvemmaksi kuin asevelvollisuusarmeija joka ampuu ohi.


0 Comments:

Post a Comment

Links to this post:

Create a Link

<< Home